Korona-aika on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia. Osa lapsista ja nuorista on käynyt koulua etänä, osalla myös harrastukset ovat olleet tauolla. Korona-aika on heikentänyt hyvinvointia myös niiden lasten osalta, joiden arki on jatkunut näennäisesti normaaliin tapaan. Monella on ollut huoli omasta tai läheisen terveydestä. Koulunkäynti on voinut tuntua turvattomalta, kun turvavälejä ei ole pystytty noudattamaan. Me aikuiset helposti unohdamme, että pienetkin lapset seuraavat ajankohtaisia tapahtumia oman kehitystasonsa mukaisesti.
Koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna lasten ja nuorten masennusoireet ovat lisääntyneet. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat kasvaneet kestämättömiksi. Nyt on panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin! Vie aikansa, että tilanne saadaan edes siihen, mitä se oli ennen koronaa. Jokaisen on saatav apua, kun sitä tarvitsee.
Hallituksen kaavailema sote-uudistus siirtäisi opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut, kouluterveydenhuollon sekä toisen asteen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon osaksi hyvinvointialueiden sote-palveluja, pois kuntien päätäntävallasta. Henkilöstön siirtäminen hallinnollisesta yksiköstä toiseen on kuin hölmöläisen peiton jatkamista: Se ei tuo yhtään lisäresurssia. Vaarana onkin, että koulujen kuraattorin ja psykologin rooli siirtyy pois kouluista, kun sote-puolen resurssivajetta paikataan opiskeluhuollon henkilöstöllä.
Jo uudistuksen alkuvaiheesta asti opettajat, psykologit ja kuraattorit ovat tuoneet esille muutoksen tuomia ongelmia, mutta asiantuntijoiden näkemyksiä ei ole huomioitu. Mielenterveyspalveluihin on jo nyt pitkät jonot ja tämä muutos uhkaa heikentää tilannetta entisestään.
Parhaimmillaankin sote isona uudistuksena aiheuttaisi joksikin aikaa epäjatkuvuuskohdan eli käytännössä palvelun heikentymisen. Huomioiden ammattilaisten huolet muutos huonompaan olisi pysyvää. Tämä on huonoin mahdollinen hetki isoille muutoksille. Meidän on pidettävä huolta siitä, että lapsille ja nuorille on jatkossa riittävästi tukea tarjolla.