Kielikylpyopetuksen olisi jatkuttava myös yläasteella
Tammikuussa päättyi kuudesluokkalaisten oppilaiden haku yläasteelle. Ihmetykseni oli suuri, kun kuulin, ettei kaikilla kielikylpyläisillä opetus välttämättä jatkukaan kuudennen luokan jälkeen. Erityisen ikävää tilanteessa on se, että valinta tehdään arpomalla, ei kielitaitoon ja motivaatioon perustuen.
Kaikille ala-asteella kielikylpyopetukseen osallistuneille oppilaille tulisi olla paikka myös yläasteella. Esimerkiksi Espoo International Schoolin englanninkieliseen opetukseen kuudennella luokalla osallistuneet oppilaat pääsevät suoraan jatkamaan koulua englanninkielellä myös yläasteella. Näin sen kuuluu ollakin.
Yläasteella ruotsin kielikylpyopetuksen paikkoja on tällä hetkellä tarjolla vähemmän kuin ala-asteella. Niinä vuosina, kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja, valitaan oppilaat arpomalla. Tämä on kuin huono kompromissi. Oppilas, joka on kenties ollut 3-vuotiaasta lähtien kielikylvyssä – ensin päiväkodissa ja sitten koulussa – ja jolla olisi riittävästi kielitaitoa ja motivaatiota, voi pelkän huonon arpaonnen vuoksi jäädä ala-asteen jälkeen ilman paikkaa. Tällainen arpaonneen perustuva valinta on kaikin puolin epäoikeudenmukainen.
Oppilas voi pelkän huonon arpaonnen vuoksi jäädä ala-asteen jälkeen ilman paikkaa.
Jos paikkamäärää ei voida kasvattaa riittävästi, tulisi hakijoille järjestää valintakoe. Näinhän toimitaan myös silloin, kun oppilas hakee suomenkieliseltä ala-asteelta englanninkieliseen opetukseen yläasteelle. Tämä on valintaperusteena myös painotetun opetuksen valinnoissa, esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisessä, kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Arvio voisi pohjautua valintakokeen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös alakoulun opettajan arvioon. Missään nimessä koulupaikkoja ei tule arpoa.
Mia Nores
Kielikylpyläisen äiti, DI
Julkaistu Länsiväylän pääkirjoitus- ja mielipidekirjoitussivulla 6.2.2021