Entä voiko kunta ylipäänsä olla arvokysymyksissä neutraali?

Allianssin vaalikone on herättänyt viime päivinä keskustelua. Talousnäkökulma puuttui kyselystä kokonaan, mutta siitä enemmän toisen kerran. Tässä keskityn pohtimaan kysymystä, että pitääkö kuntien osallistua Pride-viikon sateenkaariliputukseen.

Jos Pride ei teemana ole tuttu tai tunnu itselle tärkeältä, kysymys voi tuntua ensi alkuun oudolta: Miksi pitäisi ottaa kantaa kuntien puolesta asiaan, jossa kukin kunta tekee päätöksen? Siksi kysymys kannattaa kääntää toisin päin. Mitäs jos kysyttäisiinkin, että pitääkö kuntien jättää osallistumatta Pride-viikon liputukseen.

Pride on Suomessakin kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi ilmiöksi (unohdetaan tässä kohtaa väliaikaisena koronan vaikutukset). Tapahtumaan osallistuu myös suuri määrä yrityksiä. Yrityksille osallistuminen voi olla tapa toteuttaa diversiteettipolitiikkaa (eli sitä, että yritys pyrkii työkulttuurissaan monimuotoisuuteen). Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna, että sen sijaan, että töihin otetaan lähinnä itsensä oloisia työntekijöitä (tällainen rekrytointi on inhimillistä), pyritäänkin aktiivisesti löytämään vaikkapa eri taustoista tulevia, mutta tietenkin yhtä päteviä työntekijöitä.

Miksi yritykset sitten haluavat monimuotoistaa kulttuuriaan? Syy voi olla puhtaasti arvolähtöistä eli halutaan toimia valittujen arvojen mukaan. Monimuotoiset työpaikat ovat tutkitusti menestyvämpiä eli se on siis myös hyvää bisnestä.

Takaisin kuntiin. Mitä sitten, jos kunta ei osallistu tapahtumaan. Voiko asian perustella sillä, että kunnat ovat asiassa neutraaleja? On kyseenalaista, voiko tällaisissa arvopohjaisissa asioissa olla neutraali. Minusta ei voi. Päätös olla liputtamatta on päätös ja siten myös kannanotto.

Jos ei Pride teemana tai asiana ylipäänsä kosketa itseä, voi yksinkertaisimmillaan kysyä, että mitä se liputuskaan sitten haittaa.

Mitä tällaisella päätöksellä on merkitystä kuntalaisen, vaikkapa nuoren kannalta? Jos ei Pride teemana tai asiana ylipäänsä kosketa itseä, voi yksinkertaisimmillaan kysyä, että mitä se liputuskaan sitten haittaa. Mutta jos taas mietitään vaikkapa nuorta seksuaalivähemmistön edustajaa, niin silloin sillä on merkitystä. Yhteiskunnassamme on edelleen paljon suvaitsemattomuutta ja nuorella voi siksi olla vaikeuksia hyväksyä oma seksuaalinen suuntautumisensa. Siksi kuntienkin on osaltaan tuettava sitä, että jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty sellaisena kuin on.

Kuntienkin on osaltaan tuettava sitä, että jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty sellaisena kuin on.

Lisää julkaisuja